Calcul sarcină de răcire
Home Comfort

Onko kysyttävää?

Autamme mielellämme.

Kuluttaja: +49 2452 962 450
Sähköposti: info-fi@trotec.com
  1. Tuotteet ja palvelut
  2. Koneet - HighPerformance
  3. Ilmastointi
  4. Käytännön tietoa ilmastoinnista

Käytännön tietoa ilmastoinnista

Tietoa tarvittavan laitetehon käytäntöön optimoidusta laskelmasta ja erilaisten jäähdytysjärjestelmien tekniikasta



Nopea määritys asuin- ja toimistohuoneiden jäähdytystehotarpeeseen

Kuinka paljon tehoa yhden huoneen jäähdyttämiseen tarvitaan?
Siihen on olemassa nyrkkisääntö: Yksi kuutiometri vaatii 30 watin jäähdytystehon.

Tämän nyrkkisäännön mukaisesti on helppo määrittää tarpeellinen jäähdytysteho, kuten seuraavassa esimerkissä esitetään huoneen koon ollessa pinta-alaltaan 35 m² ja huoneen korkeus on 2,5 m:

35 m² x 2,5 m huoneen korkeus =
87,5 m³ tilavuus x 30 wattia =
2 625 wattia

Tämä on tarkoitettu suunnaksi tyypillisille huone- ja toimistotiloille (passiivitalo-standardi). Tarvittava jäähdytysteho on kuitenkin riippuvainen myös tilan ”lämpökuormituksesta”: Ilmastointilaitteen valinnassa on otettava huomioon lisäksi auringonpaiste, eristys, henkilömäärä ja lämmönlähteet.


Ei sääntöä ilman poikkeusta

Kellään ei todellisuudessa ole 1,47 lasta. Tästä huolimatta tämä on tilastollinen keskiarvo Saksassa. Yhtä epätodennäköisesti todellisuudessa on standardihuoneita, jotka toimivat laskennassa 30 watin sääntönä ilmastointilaitteen jäähdytyskapasiteetille. Tästä huolimatta tämä huonekoko on tilastollisesti yleisin, minkä vuoksi sitä käytetään laskelman perustana.

Tiedät varmasti autosi valmistajan ilmoittaman polttoaineenkulutuksen. Käytännössä et tule koskaan saavuttamaan tätä 100 %:sti, koska kaikki valmistajat noudattavat samaa lainmukaista arviointijärjestelmää vertaillakseen erilaisia ajoneuvoja. Sama koskee ilmastointilaitteita.

Huonekokojen suositukset perustuvat tilastollisiin ideaaliolosuhteisiin, jotka todellisuudessa harvoin ovat yksi yhteen. Yksittäisenä valmistajana emme voi kuitenkaan yksin muuttaa laitemerkintöjä, sillä silloin emme voisi enää verrata laitteita muihin kilpaileviin malleihin. Yksi on varmaa: 30 neliön kokoiseen tilaan tarkoitetussa laitteessa on kaikilla valmistajilla enemmän tai vähemmän sama jäähdytyskapasiteetti. Mahdollinen huonekokosuositus perustuu sääntöön 30 wattia kuutiometriä kohti.


Suunnittele käytäntöä varten ja varaudu huolella

Jos haluat saavuttaa tuntuvan jäähdytysefektin, suunnittele kapasiteetti varman päälle sillä oletuksella, että tilasi ei vastaa kaikilta osin tilastollista standardia ja laske mukaan varakapasiteettia. Huoneen käyttäjien määrä voi vaihdella ja säävaihtelut voivat tuoda mukanaan voimakkaita helteitä.

Miellyttävä huoneilma muuttuvissa olosuhteissa ja muutosten sietäminen perustuu yksilöllisiin vaatimuksiin.

Kuten seuraava grafiikka osoittaa, erilaiset tekijät voivat vaikuttaa huonekokosuositukseen siten, että 30 watti kuutiometriä kohden ei riitä, vaan tarvitaan 60 wattia tai enemmän. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 40 m²:n kokoiseen tilaan suositeltu ilmastointilaite muuttuvissa olosuhteissa voi viilentää tehokkaasti vain 20 m².

Laske jäähdytystarve realistisesti kaikkien relevanttien tekijöiden avulla

Kapasiteetin laskenta online:

Tarkan jäähdytyskuorman laskeminen on monimutkaista. Sen vuoksi suurien projektien laskennat suorittaa koulutettu ilmastointiteknikko. Hyödynnä sinäkin sen vuoksi yksityiskohtaista laskelmaamme Online-laskurissamme.



Arvioitu jäähdytystarve tilan tyyppi ja käyttö huomioiden:

  • 30 watin teho kuutiometriä kohti
    tyypillisiin standarditiloihin, joissa on passiivitalo-eristys, normaali ikkunapinta ja vähän henkilöitä
  • lisää 10 watin teho kuutiometriä kohti
    kun eristys huono
  • lisää 10 watin teho kuutiometriä kohti
    kun tilassa yli 3 henkilöä
  • lisää 10 watin teho kuutiometriä kohti
    kun keskimääräistä suuremmat ikkunapinnat
  • lisää 10 watin teho kuutiometriä kohti
    kun ikkunat/ulkoseinä kohti etelää
  • 50 watin teho kuutiometriä kohti
    ullakkoasuntojen huoneet.
    Erityisesti vanhoissa ullakkoasunnoissa tarvittavan jäähdytyskapasiteetin arviointi katon lämpöeristyksen puutteellisten, yksityiskohtaisten tietojen vuoksi on vaikeaa. Varmuuden vuoksi tällöin lasketaan 60 watin teho kuutiometriä kohti ja vielä enemmän erittäin huonosti eristettyjen kattojen kohdalla ja jos ikkunoita on useampia.
  • 55 watin teho kuutiometriä kohti
    rakennuskonttien ilmastointilaitteisiin

Kapasiteetin laskenta online:

Tarkan jäähdytyskuorman laskeminen on monimutkaista. Sen vuoksi suurien projektien laskennat suorittaa koulutettu ilmastointiteknikko. Hyödynnä sinäkin sen vuoksi yksityiskohtaista laskelmaamme Online-laskurissamme.


Tärkeää tietoa koko asunnon jäähdyttämiseen:

Huoneilmastointilaitteet, kuten nimikin kertoo, on suunniteltu yhden huoneen ilmastointiin – ei useamman huoneen. Kun kyseessä on iso tila, esimerkiksi 70 m², tähän tilaan laskettu jäähdytysteho ei kata 70 m²:n kokoista asuntoa, jossa on useampi huone. Ilmastointilaite, jonka kapasiteetti on laskettu tälle huonekoolle, viilentää halutulla tavalla vain tilan kokonaisvaltaisen ilmankierron edellytysten mukaan – asunnon yhteydessä kaikkien huoneiden.

Vaikka PAC-sarjan ilmastointilaite on varustettu tehokkailla keskipakoispuhaltimilla, ja niiden rakennustapa edesauttaa laajaa ilman kuljetusta, ilman tasainen jakautuminen asunnon useampiin huoneisiin ei ole mahdollista vain yhdellä ilmastointilaitteella.

Vinkki: Kun ilmastointilaitteen jäähdytyskapasiteetti on laskettu kahden vierekkäisen huoneen kokonaispinta-alalle, voidaan ilmastointilaitteen ilmavirtaa ohjaamalla ja sopivan tuulettimen avulla jakaa kylmää ilmaa kohdistetusti myös viereiseen huoneeseen.


Hyvä suunnitelma on puoli viileyttä

”Käynnistät vain hetketksi ja saat aikaan hieman viileyttä” – tämä on varmasti yleisin ilmastointilaitteiden omistajien aloittelijavirhe ja syynä pettymykseen laitteen riittämätöntä tehoa kohtaan.

Kun halutaan viilentää makuuhuone yön ajaksi, ilmastointilaitetta pidetään käynnissä illalla vain muutaman tunnin ajan, minkä jälkeen se sammutetaan. Lopputulos: Miellyttävän viileää – täydellistä.

Tämä kestää kuitenkin vain hetken, sillä ilmastointilaite viilentää vain tämänhetkisen huoneilman. 95 % päivän aikana kertyneestä lämpöenergiasta ei kuitenkaan ole ilmassa vaan tallentuneena seiniin, lattiaan, kattoon ja huonekaluihin. Tämä lämpö säteilee yön aikana uudelleen huoneilmaan, joka sammutetun ilmastointilaitteen vuoksi lämpenee jälleen!

Tällaisissa tapauksissa ilmastointilaitteen tulisi mieluiten antaa käydä päivisin, jotta seiniin, lattioihin, kattoon ja huonekaluihin tallentuisi vähemmän lämpöenergiaa. Näin varastoitunut lämpö siirtyy jatkuvasti huoneilmaan ja jäähtyy ilmastointilaitteen ansiosta. Tämän menetelmän ansiosta huoneet pysyvät miellyttävän viileinä myös yön ajan, kun ilmastointilaite on sammutettu.

Seiniin varastoitunutta lämpöä ei voi itse jäähdyttää pysyvästi, sillä seinät ”latautuvat” lämmöstä ulkoapäin.

Käytännön vinkki:

Huoneen lämpötilaa ei saa viilentää liian voimakkaasti, vaikka laitteella olisi siihen kapasiteettia. Tämä lisää huomattavasti energiankulutusta ja aiheuttaa vilustumissairauksia, kun kesällä viileään tilaan astuminen aiheuttaa ”kylmäshokin”. Suosittelemme sen vuoksi, että huoneen lämpötila viilennettäisi noin 3 °C, mutta ei yli 5 °C ulkolämpötilaa viileämmäksi.

Olisitko tiennyt tämän?

Ihmisen suorituskyky on 100 %, kun ympäristön lämpötila on 20 °C. Kun lämpötila on 28 °C, suorituskyky laskee 70 % ja lämpötilassa 33 °C jopa 50 %.

Saksassa esimerkiksi työpaikkoja koskevan direktiivin (ASR A3.5) mukaisesti on päätetty, että toimistotilojen lämpötila ei saa nousta yli 26 °C:een.


Käytännön tietoa jäähdytyksestä: Yleiskatsaus toimintatavoista ja teknisistä eroista

Monoblock- vai kaksiosainen laite, yksiletku- vai kaksiletku-tekniikka, haihdutusjäähdytin vai kylmälaite? Sopivan laitteen löytäminen virkistävään viilennykseen korkeissa lämpötiloissa voi olla hankalaa, sillä vaihtoehtoja ja toimintatapoja on niin runsaasti.

Ensinnäkin: Yhtä ja ainoaa optimaalista toimintatapaa ei ole olemassa. Huoneen koko, jäähdytysmetodi, mukavuustekijät, asennuksen vaativuus ja tietenkin budjetti eroavat toisistaan ja vaikuttavat parhaan ratkaisun löytymiseen.

Juuri tästä syystä Trotec tarjoaa runsaan valikoiman laadukkaita laitteita, joissa on erilaisia jäähdytysmetodeja. Voit siis olla varma, että Trotecilta löydät aina sopivan laitteen yksilöllisiin tarpeisiisi markkinoiden parhaalla hinta-laatu-suhteella!


Siirrettävät ilmastointilaitteet – kätevät kylmälaitteet

Kompressiojäähdytyslaitteistojen toimintaperiaate

Tietoa kylmätekniikasta:

Ilmanjäähdyttimiin, eli aircoolereihin verrattuna PAC-sarjan ilmastointilaitteet viilentävät ilmaa tehokkaalla kompressiojäähdytyslaitteistolla. Siinä kylmäaine johdetaan kahden lämmönsiirtimen läpi – lauhduttimen ja haihduttimen. Kompressorin ja kuristusventtiilin avulla kylmäaine altistetaan suljetussa piirissä vuorotteleville paineille, jolloin kaasu lämpenee kun sitä puristetaan ja jäähtyy kun se paisuu. Lämpö johdetaan lauhduttimesta ulos ja kylmyys puhalletaan haihduttimesta tilaan.

Ilmankuivaus kaupan päälle

Koska haihduttimessa ilma voidaan viilentää kastepisteen alapuolelle, ilmasta kondensoituu samalla kosteutta – ilmaa ei siis vain viilennetä, vaan sitä samalla kuivataan, mikä edistää hyvinvointia ja luo miellyttävän ilmaston, sillä painostava kostea ilma koetaan varsin kiusallisena.

Rakenteesta riippuen nämä Trotecin kylmälaitteet ovat saatavana kaksiosaisina tai yksiosaisina laitteina, joista jälkimmäinen sisältää yksiletku- tai kaksiletkutekniikkaa.

Ei jäähdytystä ilman letkua, lämpö ulos

Ei jäähdytystä ilman letkua!

Älä anna letkuttomien ilmastointilaitekuvien johtaa harhaan – vähintään yksi letku tarvitaan, vaikka se ei olisikaan näkyvissä! Miksi? Yksinkertaista:

Ilmastointilaitteet ovat kompressio-ilmastointilaitteistoja. Ja ne tuottavat yhtä paljon kylmää ja lämpöä – tämä on fysikaalinen fakta. Tuotettu viileys on huoneessa toivottua, lämpö sen sijaan ei. Siksi se halutaan poistaa ulos.

Kaksiosaisten laitteiden kohdalla lämpö on automaattisesti ulkona, sillä lämpö ohjataan suoraan ulos asetettuun lauhduttimeen. Siksi myös nämä laitteet tarvitsevat liitosjohdon kiertävälle kylmäaineelle, mikä varmistaa lämmönsiirron.

Monoblock-rakennustapa (ks. yllä oleva kuva) tuottaa lämpöä laitteen keskellä ja se täytyy johtaa ulos, jotta se ei sekoittuisi uudelleen sisätilan ilmaan.

Tähän tarvitaan vähintään yksi poistoilmaletku, joka on kiinteä vakiovaruste kaikissa markkinoilla olevissa monoblock-ilmastointilaitteissa, myös silloin, kun se ei ole kaikissa tuotekuvissa näkyvissä.


Monoblock-ilmastointilaitteet, joissa on yksiletkutekniikka

Monoblock-ilmastointilaitteet, joissa on yksiletkutekniikka

Tämä rakenne on suurimmassa osassa Trotecin PAC-ilmastointilaitteita. Koko tekniikka on rakennettu tilaa säästävästi samaan koteloon ja prosessissa syntyvä kuumailma johdetaan poistoilmaletkun avulla ikkunan tai oven kautta ulos – tästä tulee nimi yksiletkutekniikka.

Jatkuva kuumailmanpoisto saa aikaan kevyen alipaineen, jota kompensoidaan ulkoa ja viereisistä tiloista tulevalla lämpimällä ilmalla. Positiivinen efekti on se, että tilaan johdetaan jatkuvasti raikasta ilmaa. Kuitenkin n. 20-30 % energiasta menee hukkaan sisäänimetyn, lämpimän ulkoilman vuoksi. Tämä energeettinen haittapuoli on useimmissa tapauksissa vain ensi silmäyksellä negatiivinen. Jos huoneessa oleskelee ihmisiä, tarvitaan myös happea, jota kaksiosaisten laitteiden kiertoilmakäytössä ei tule huoneeseen.

Monoblock-laitteet, joissa on yksiletkutekniikka, tekevät ennen kaikkea vaikutuksen tehokkaan jäähdytyksen, jatkuvan raittiin ilman saannin ja helppokäyttöisyyden yhdistelmällä. Joustava käyttö eri tiloissa onnistuu erityisen vaivattomasti. Monoblock-ilmastointilaitteet ovat edullisin ratkaisu tilojen viilennykseen.


Monoblock-ilmastointilaitteet, joissa on kaksiletkutekniikka

Monoblock-ilmastointilaitteet, joissa on kaksiletkutekniikka

Yksiletkuisten laitteiden tapaan poistoilmaletkun avulla prosessissa syntyvä kuumailma johdetaan ulos. Laitteessa on kuitenkin myös toinen letku, jolla raikasta ilmaa tuodaan yhtä paljon sisään.

Yksiletkuisiin laitteisiin verrattuna on mahdollista saada aikaan paineneutraali kiertoilmakäyttö ilman ulkoa tulevaa lämmintä ilmaa, mikä tekee laitteista tehokkaampia, mutta niiden asennus vaatii enemmän vaivaa. Tässä menetelmässä yhden letkun sijaan täytyy asentaa kaksi letkua.

Nämä laitteet ovat energeettisesti tehokkaampia kuin monoblock-ilmastointilaitteet, mutta huono puoli on se, että myös näiden laitteiden kohdalla kaksiosaisten laitteiden tapaan huoneeseen ei johdeta raikasta ilmaa (happea).


Siirrettävät kaksiosaiset ilmastointilaitteet

Kaksiosaisissa laitteissa, kuten PAC 4600 lauhdutin (ulkoyksikkö) ja haihdutin (sisäyksikkö) ovat toisistaan erillään olevat yksiköt.

Ulkoyksikkö sijoitetaan ulos, parvekkeelle tai terassille. Yksiköt ovat yhteydessä keskenään liitosletkulla.

Koska jäähdytyksen aikana syntyvä lämpö johdetaan liitosletkun (kuuma kylmäaine) kautta ulkoyksikön kautta ulos, kaksiosaisten laitteiden yhteydessä ei monoblock-laitteiden tavoin tarvita poistoletkua lämpimän ilman poistoon.

Kaksiosaiset ilmastointilaitteet on huomattavasti energiatehokkaampia verrattuna yksiosaisiin ilmastointilaitteisiin, koska hukkalämpö on ulkona ulkoyksikössä eikä sisäosassa. Näin ollen lämpö, joka yksiosaisissa ilmastointilaitteissa imetään huoneilmasta sisään johdetaan poistoletkun kautta ulkopuolelle. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että ei synny alipainetta eikä lämmintä ulkoilmaa vedetä sisään viilenevään huoneilmaan.

Energiatehokkuuden parantaminen aiheuttaa kuitenkin huonomman happitasapainon.

Kaksiosaisia ilmastointilaitteita voidaan parhaiten verrata auton ilmastointilaitteiston ilmankiertotoimintoon. Sama ilma johdetaan aggregaatin läpi, jotta imetty ilma muuttuu yhä viileämmäksi, jolloin tarvitaan vähemmän energiaa jäähdyttämiseen.

Jos autoa viilennetään jatkuvasti ilmankiertotoiminnolla, tilan happi kuluu loppuun. Näin käy myös kaksiosaisten laitteiden kohdalla. Samaa ilmaa viilennetään yhä uudelleen ja ennen pitkää tilassa oleskelevat henkilöt kuluttavat hapen loppuun. Tällöin tilaa täytyy tuulettaa raikkaan hapen saamiseksi. Tämä heikentää energiaetuja monoblock-laitteisiin verrattuna. Etu riippuu tilan hapentarpeesta.

Kaksiosaisten ilmastointilaitteiden toimintaperiaate

Lopputulos: Mitä enemmän ihmisiä tilassa oleskelee, sitä enemmän kaksiosaisten ja monoblock-laitteiden energiatase muistuttavat toisiaan tarvittavien tuuletusjaksojen perusteella.

Nyrkkisääntöä sille, mikä järjestelmä on edullisempi, ei voida antaa ja se riippuu yksilöllisistä käyttötavoista. Jos tilassa ei ole paikalla ihmisiä (palvelinhuone, kylmähuone), silloin monoblock-ilmastointilaitteen energiaetu on suurin.

Toinen ero on laitteen tuottama melu. Kaksiosaiset laitteet ovat yleensä hiljaisempia kuin monoblock-ilmastointilaitteet, koska osa niiden tuuletusjärjestelmästä on asetettu ulos.

Monoblock-ilmastointilaitteissa sen sijaan kaikki viilennyksen ja lämpimän ilman poistoon tarvittavat tuulettimet ovat kokonaan sisätilassa, mikä lisää automaattisesti laitteen tuottamaa ääntä.


Adiabaattista jäähdytystä siirrettävillä ilmanjäähdyttimillä

Kaavio adiabaattinen jäähdytys

Aircoolerit, kuten Trotecin PAE-sarja ovat ilmanjäähdyttimiä, jotka eivät PAC-ilmastointilaitteisiin verrattuna tarvitse kylmäainetta, vaan ne viilentävät huoneilmaa luonnollisella haihdutusmenenetelmällä, jota kutsutaan myös adiabaattiseksi jäähdytykseksi. Tämä viilentävä vaikutus on jokaiselle tuttua esimerkiksi hikoilusta tai viileämmästä ilmasta lähellä vesiputouksia, jokia ja järviä.

Fysikaalinen periaate lyhyesti: Haihtuakseen vesi tarvitsee energiaa, jota imetään ympäristöilmasta lämmön muodossa, jolloin ilma viilenee. On tärkeää tietää, että huoneilmaan tallentunut energia jaetaan tuntuvaan, niin sanottuun aistittavaan lämpöön ja latenttiin eli piilevään lämpöön.

Homman juju: Vain aistittava lämpö on lämpötilasta riippuvainen ja näin ollen lämpömittarilla mitattavissa. Koska haihduttamiseen tarvitaan juuri tätä aistittavaa lämpöä, joka tallennetaan vesihöyrynä ilmaan latenttina energiana, adiabaattinen jäähdytys ilmanjäähdyttimillä on täysin luonnollinen ja lisäksi edullinen jäähdytysmetodi ilman ulkoista energiantarvetta kompressiokäyttöisillä ilmastointilaitteilla, kuten PAC-laitteet – käytännössä se soveltuu parhaiten pieniin tiloihin, joiden lämpötila ei vaihtele merkittävästi. Adiabaattisten jäähdytyslaitteiden vaikutusaluetta ei voida suurentaa samalla tavoin kuin tehokkaampien kompressiojäähdytyslaitteistojen.

Yksityiskäyttöön soveltuvat ilmanjäähdyttimet toimivat suorajäähdytyksellä – ne siis johtavat tuloilman suoraan kosteudeksi. Tämän vuoksi ei tarvita Monoblock­ilmastointilaitteiden tapaan erikseen prosessi-ilmanpoistoa, mikä tekee laitteesta toisaalta erittäin helppokäyttöisiä, sillä ne täytyy vain sijoittaa paikoilleen ja kytkeä päälle, toisaalta ne lisäävät huoneilman kosteutta.


Ilmanjäähdyttimet ovat tehokkaimpia tiloissa, joissa on kuiva ilma (alle 40 % suht. kost.) ja ne voivat laskea lämpötilaa vain ilman kyllästysasteeseen saakka, eli esimerkiksi 25 °C/50 % suhteellisesta kosteudesta teoreettiseen arvoon enintään 18 °C/98 % suht. kost. Tämä lämpötilaero on kuitenkin lähinnä teoreettinen eikä käytännön kannalta relevantti, sillä kun suhteellinen ilmankosteus on 98 %, huoneilma tuntuu epämiellyttävän painostavalta ja tukalalta (katso Hyvä olo -näyttö).

Yleensä PAE-sarjan siirrettävät ilmanjäähdyttimet soveltuvat pieniin huoneisiin, ja ilmankosteudesta ja lähtölämpötilasta riippuen saavutetaan lämpötilaerot 1 - 2 °C ilman huoneen ilmankosteuden muuttumista epämiellyttävän korkeaksi.

Ilmanjäähdyttimien hyötysuhde on eri tekijöistä riippuvainen, esimerkiksi puhaltimen tehosta ja haihdutussuodattimen koosta. Kuten teoreettiset esimerkkiarvot osoittavat, suorajäähdytintä käytettäessä huoneen ilmankosteus nousee tuntuvasti, mikä ei ole aina toivottua. Nouseva ilmankosteus heikentää samalla laitteen jäähdytystehoa.

Vastaavasti aircoolereiden jäähdytystehokkuus on suoraan riippuvainen yleisestä säätilasta: Jos ilma on kuumaa ja kuivaa, aircoolerit saavuttavat korkeimman hyötysuhteen. Kun ilma on painostavan kuuma, ei saavuteta enää käytännössä minkäänlaista jäähdytystehoa. Mikä pahinta: Lisäkosteutus tekee tässä tapauksessa hyvin kosteuspitoisesta ilmasta vielä epämiellyttävämmän.

Tämä koskee kaikkia markkinoilla olevia aircoolereita, vaikka valmistajat haluaisivat muuta väittää.

Verrattuna kompressiokäyttöisiin ilmastointilaitteisiin aircoolereiden tehokkuus vaihtelee erittäin merkittävästi suhteessa vallitseviin ilmasto-olosuhteisiin: Kuuman ja kuivan ilman suurimmasta jäähdytysvaikutuksesta (1 - 3 °C lämpötilan lasku) tuskin tunnistettavaan jäähdytysvaikutukseen erittäin tukahduttavassa ilmassa.
Aircoolereiden ilmastosta riippuvainen hyötysuhde

Hyvä olo -näyttö

Ilmastointilaitteet vai ilmanjäähdyttimet – Apua päätoksentekoon

Ilmastointilaitteet PAC- ja PT-sarjoista ttuottavat 10 - 18 °C:n eron laitteen sisään- ja ulospuhaltavan ilman välillä, kun taasilmanjäähdytin saavuttaa yleensä vain 1 - 3 °C eron.

Kun tilaan pääsee jatkuvasti lisää lämpöä, esim. seinien tai ovenrakojen kautta, kompressiokäyttöiset ilmastointilaitteet viilentävät laitteen sisään tulevaa ilmaa n. 4-15 °C – käytetystä mallista ja ilmasto-olosuhteista riippuen (lämpötila ja suhteellinen ilmankosteus).

Erikois-kylmäkoneita lukuun ottamatta vain harvat tavalliset ilmastointilaitteet saavuttavat alhaisemman lämpötilan kuin 16 °C, koska laitteet sammuvat tämän arvon kohdalla. Konkreettinen esimerkki: Vaikka ilmastointilaite pystyisi teknisesti viilentämään tilat lämpötilaan 15 °C, se viilentäisi 24 °C:n lämpötilan maksimissaan 16 °C:seen!

Huoneen tavoitettavat lämpötilaerot, jotka ilmastointilaite tai aircooler saavuttaa, riippuu aina huoneen koosta ja laitteen jäähdytyskapasiteetista. Ota huomioon teknisissä tiedoissa ilmoitetut huoneen suositellut enimmäiskoot sekä kaikki yllä mainitut suureet!

Yhteenvetona voidaan sanoa, että valinta ilmastointilaitteen ja aircoolerin välillä riippuu käyttötarkoituksesta, käyttötavoista, henkilökohtaisista toiveista ja ennen kaikkea yksilöllisestä investointivalmiudesta.

Aircooler säästää hankinta- ja energiakuluissa, on nopea ja helppo asentaa eikä tarvitse lämpimän ilman poistoa kylmäaineen tai kuumailman poistoletkun muodossa. Toisaalta jäähdytyskapasiteetti riippuu voimakkaasti ilmankosteudesta ja rajoittuu muutamaan celsius-asteeseen.

Lisäksi aircoolerin jäähdytyskyky riippuu säästä. Aircoolerit saavuttavat maksimaalisen tehokkuutensa kuumalla, kuivalla ilmalla. Kostean lämmin ilma sen sijaan laskee jäähdytystehon käytännössä nollaan.

Sen sijaan PAC- ja PT-sarjan ilmastointilaitteet ovat todellisia kylmäkoneita, joiden jäähdytysteho ei riipu ilman lämpötilasta tai ilmankosteudesta, mutta ne ovat kuitenkin vähemmän tehokkaita kuin ilmanjäähdyttimet.

Ilmanjäähdyttimiin verrattuna ilmastointilaitteet poistavat huoneilmasta kosteutta, mikä vaikuttaa positiivisesti erityisesti korkeaan ilmankosteuteen. Todelliset ilmastointilaitteet, kuten PAC- ja PT-sarjan laitteet on varustettu kompressorilla sekä rakennettu kokonaisvaltaiseksi kylmälaitteeksi ja sen vuoksi niiden hankintakulut ja energiankulutus ovat huomattavasti aircooleria korkeammat.

Aircoolereissa syntynyttä lämpöä ei sidota kosteaan poistoilmaan vaan kuljetetaan ulos. Näin ollen kompressiokäyttöinen ilmastointilaitteisto tarvitsee joko kuumailman poistoletkun (monoblock-ilmastointilaite) tai kylmäaine-liitosjohdon ulkojäähdyttimeen (kaksiosainen laite). Sen vuoksi ilmastointilaitteiden asentaminen on aina työläämpää kuin aircoolereiden.

Yleiskatsaus: Toimintatapojen erot pähkinänkuoressa:

Aircooler

ilmastointilaite (kompressoriokäyttöinen)

Voidaan ottaa käyttöön ilman poistoilmaletkua tai kylmäaine-liitosjohtoa kyllä ei
Lämpötilaero* (∆T) laitteen imuilman ja ulospuhalletun ilman välillä 1 - 3 °C 10 - 18 °C
Huoneen lämpötilaa viilennetään n. maks. 2 °C maks. 15 °C
Ilman lämpötila, johon tilat voidaan viilentää 18 °C
Hankintakulut vertailussa edullisempi kalliimpi
Energiakustannukset vertailussa edullisempi kalliimpi
Tehokas jäähdytysteho myös ilmankosteuden ollessa korkea ei kyllä
Ilmasto-olosuhteiden vaikutus jäähdytystehoon voimakas vähäinen
Toimintatavan vaikutus ilmankosteuteen Ilmankostutus Ilmankuivaus
Havaittava jäähdytysefekti myös kostean kuumissa ilmasto-olosuhteissa** ei kyllä
Havaittava jäähdytysefekti myös kuivan kuumissa ilmasto-olosuhteissa** kyllä kyllä

* riippuu suht. ilmankosteudesta; ** riippuu ilman lämpötilasta ja suhteellisesta ilmankosteudesta sekä oikeasta laitekoosta